blogi

Yhtä köyttä -yhdistys vai köyden jatkoksi -yhdistys?

Yhdistys on hieno asia: joukko ihmisiä yhdistää vastikeetta voimansa edistääkseen tärkeäksi kokemaansa asiaa, oli kyse sitten poniratsastuksesta, ay-toiminnasta tai politiikasta.

Suomi onkin järjestöjen luvattu maa: Kaikkiaan yhdistyksiä on yhdistysrekisterissä 135 000 ja jäseniä niissä noin 15 miljoonaa. Pelkästään ammatti- ja elinkeinoyhdistyksiä on 12 000, ja niillä jäseniä 4 500 000. Väkilukuun suhteutettuna se on paljon.

Moni kuuluu useisiin yhdistyksiin. Itse laskin juuri kuuluvani viiteen, koska tein rankan karsinnan viime vuoden lopulla. En halunnut roikkua yhdistyksissä, joiden asiaan en ehdi panostaa edes vuosikokouskäynnin vertaa. Tosin sekään ei ole yhdistyksille hassumpi vaihtoehto: jäsen, joka tuottaa yhdistykselle jäsenmaksun, mutta ei todennäköisesti kuluta jäsenetuja.

Monet toimivat myös yhdistysaktiiveina. Kuka tahansa pääsee helposti yhdistyksensä aktiivijäseneksi, hallitukseen tai muuhun elimeen, sillä viitseliäistä aktiiveista on jatkuva pula. Ihmiset ovat yhä tarkempia vapaa-aikansa käytöstä, ja ajalle on yhä enemmän kysyntää.

Miten uusia tulokkaita saadaan mukaan aktiivitoimintaan?

1. Uusille tulokkaille pitää antaa jonkinlainen ”koulutus” tai ainakin kokeneemman valmennus siitä, mitä toiminta käytännössä tarkoittaa. Valmennuksessa kirkastetaan ainakin toiminnan tavoite ja suunnittelutyö.
2. Tulokkaalle on myös hyvä nimetä kokeneempi ”mentori”, jolta tämä kehtaa kysyä ujostelematta neuvoa tarvitessaan.
3. Kokoustekniikka on kyllä hyvä tuntea, mutta aloittelijaa voi rohkaista lähtemään mukaan ilmankin, sillä sitä oppii helposti kirjoista ja kantapäänkin kautta. Yhdistyksellä on oltava oppaat tarjottavissa käyttöön. (esimerkiksi Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirja, WSOY)
4. Aktiiviksi ryhtymistä pohtivalle kannattaa muistuttaa myös, että yhdistystoiminnan tuntemisesta ei ole haittaa työelämässäkään. Se antaa varmuutta, kehittää rakentavaa vuorovaikutusta ja parhaassa tapauksessa neuvottelutaitojakin.
5. Kun tulokas ihmettelee jotakin toimintatapaa, ei vastata hänelle ”Näin me ollaan aina tehty!” Uuden aktiivin arvokas panos on ihmetellä ja kyseenalaistaa vanhoja käytäntöjä.
6. Kun tulokas innostuu ja oppii, hänelle on annettava vastuullisempia tehtäviä, vaikka ikää ja kokemusta olisikin vähemmän kuin muilla. Vastuun ja luottamuksen puute saa monen tulokkaan jättämään aktiiviuransa yhteen kauteen.

Miten uudet tulokkaat torjutaan

Mikä siinä onkin, että mitä pienemmästä yhdistyksestä on kyse, sitä kiivaampaa valtataistelua sen ohjaimista käydään samalla, kun itse toiminnan tarkoitus ja tavoite unohtuvat. Kiihkoilu ja kuppikunnat ovat yhdistykselle varmin tae siitä, etteivät uudet tulijat sankoin joukoin kolkuttele ovelle.

Ei kommentteja

Julkaise kommentti