blogi

Vangitse kuulijasi tarinalla

Lapsena kuuntelit vanhempiesi lukemia satuja. Niitä kuunnellessa sammakot ja prinsessat heräsivät henkiin ja hyvä todella taisteli pahaa vastaan nyrkit pystyssä voittoisasti. Pelotti ja hirvitti, ihastutti ja välillä naurattikin. Elit tunteella mukana.

Ei halu kuunnella ole meistä mihinkään hävinnyt. Hyvä tarina pesee teoreettiset höpinät mennen tullen. Hyvää dekkarinkin kanssa ruoka palaa pohjaan, kahvi jäähtyy ja bussi jättää.

– Hyvä tarina antaa samastumiskohteen ja auttaa ymmärtämään puheena olevaa asiaa.

– Hyvä tarina luo sidoksen kertojan ja kuulijan välille.

– Hyvä tarina herättää tunteita ja saa toimimaan.

– Hyvä tarina piirtää asian mieleen pitkäksi aikaa.

 

Mistä hyvä tarina tulee?

Tarinoita tulee kirjoista, joita luet, elokuvista, joita näet, sukulaistesi ja tuttaviesi elämänvaiheista, omista kokemuksistasi… jokapäiväisestä, arkisesta elämästä. Tarinoiden pahin vika on, että niitä ei aina tarvitessaan muista. Niitä kannattaa siis tietoisesti säilöä. Kokeneet puhujat ja kouluttajat pitävät omaa tarinapankkia, johon hyvät ja hyödylliset jutut säilötään.

Mistä tietää, mikä juttu on hyvä tai käyttökelpoinen jatkossa?

Yleensä parhaita juttuja voi käyttää konkretisoimaan, havainnollistamaan tai symboloimaan jotakin esittämäänsä teoreettisempaa asiaa. Moni puhuja käsittelee toistuvasti samoja teemoja, jolloin pankista on hyötyä. Kokeile vaikkapa käymällä Grimmin satukirjan sadut läpi: käsitteleekö joku niistä asiaa, joka sopisi havainnollistamaan viestiäsi? Kuvaako seitsemän kääpiön yhteistalous erilaisuuden hyväksymistä?
Muistele myös, olisiko omassa historiassasi tapahtumia, joilla asiaasi voi elävöittää. Tarina voi kertoa vaikka siitä, miten sinä onnistuit sitkeydelläsi saamaan ensimmäisen kesätyöpaikkasi. Se rohkaisee opiskelevia nuoria, joille olet puhumassa työelämästä.  Se tulee sinulta helposti, sillä näet sen sielusi silmin, eikä sitä tarvitse miettiä.
Itse olen käyttänyt paljon tarinaa elokuvasta Prinssille morsian. Tuossa melko luokattomassa hömppäelokuvassa Eddie Murphy esittää jonkin Afrikkaan kuvitellun maan prinssiä, joka on salaa länsimaistumassa New Yorkissa. Hän nauttii suunnattomasti päästyään oikeisiin töihin McDonaldsiin lakaisemaan lattioita. Muut tulevat kateellisiksi hänelle hänen ”onnestaan”. Tuolla tarinalla – toki värikkäästi kerrottuna – olen kuvittanut sitä asennetta, jolla työhön tulisi suhtautua; miten tahansa arvottomana työtä pidetäänkin, kun sen tekee parhaan kykynsä mukaan, siitä löytää merkitystä.

Kuinka tarina kerrotaan

Kun mietit tarinaa, varmista, että siihen sisältyy visuaalisia, auditiivisia, toiminnallisia ja ehkä hajuaistiinkin liittyviä linkkejä.  Mitä useamman aistin kautta saat kuulijasi kiinni, sitä parempaa keskittyminen ja samaistuminen on. Kuulijalla ei silloin riitä aistien energiaa muille asioille.

Tunnethan draaman kaaren? Se tarkoittaa vaikuttavan kertomuksen etenemisvaiheita (kuvio).

 

Siihen tarvitaan alkusysäys, osallisten ja haasteiden tai ristiriidan esittely, syventäminen, kiihdytysvaihe, jossa ristiriidat kärjistyvät ehkä konfliktiksi, sekä lopuksi ratkaisu ja häivytys.

Kertomuksen sisältyy yleensä elementteinä päähenkilö, jolla on tietty päämäärä, ja hänelle jokin vastavoima, useimmiten toinen henkilö. Kerronta etenee yleensä kuvailun ja dialogin avulla haasteeseen tai ristiriitaan. Syntyy konflikti, joka lopulta ratkeaa jollain tavalla. Koko tarinan pointti tulee yleisöllesi ratkaisukohdassa: Heille selviää, miksi kerroit juuri tässä juuri tällaisen tarinan. Tarina ehkä opetti tärkeän asian ja jäi mieleen.

Mieti draaman kaarta seuraavan kerran katsoessasi vaikkapa Harry Potter -elokuvaa tai aika ajoin varmasti tulevia Bond-uusintoja.

Ei kommentteja

Julkaise kommentti