blogi

Nuo kielen verrattomat aikakapselit

Kielikuvat, vertaukset, sanonnat ja sutkaukset säilövät kulttuuria aikakapseleiden lailla. Erityisesti sen huomaa, kun kuulee vanhaa tuttua sanontaa käytettävän väärin.

Joskus kääntäjä ei ole ymmärtänyt itse ideaa tai jotakin sanonnan ilmaisua. Esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja kirjoitti taannoin artikkelissaan, että joku oli ”haukuttu pahnanpohjimmaiseksi”. Todennäköisesti tarkoitus oli ollut sanoa ”haukuttu pataluhaksi”, sillä ”pahnanpohjimmainen” tarkoittaa pesueen viimeisenä syntynyttä. ”Pataluhan” taas on arveltu merkitsevän äärimmäisen huonoa, kerrassaan kelvotonta. Pata-liite merkitsisi ehkä samaa (”perin”) kuin sanassa patalaiska. ”Luhan” puolestaan uskotaan merkinneen huonoa.

Muitakin selityksiä löytyy sanonnoille, joita on käytetty jo satoja vuosia, eikä ”oikeista” tulkinnoista kannata lähteä käräjöimään. Kieli muuttuu jatkuvasti. Samalla kun pataluhat unohtuvat, sanonnat yhdistävät ja säilövät uusia merkityksiä, jotka taas muistetaan joitakin kymmeniä, ehkä satojakin vuosia.

Maaseudulta kaupunkielämään

Agraariin työhön ja elämänkulkuun liittyvät, kivettyneet sanonnat alkavat jäädä vähemmälle käytölle ja unohtua tarkoitteensa mukana. Käyttö vähenee, kun sanoja ei enää ymmärretä, kun ”Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä”.

Aikanaan tavattiin varoitella, että Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Nyt sekä ”virsta” että ”vaaksa” ovat hukassa. Varmaa ratkaisua pidettiin parempana sanomalla: Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Nykyään pivo tunnetaan ehkä paremmin oluen nimityksenä. Ennen sanottiin jonkin heiluvan kuin heinämies. Nyt kun heinämiehiä ei enää ole, jokin voi heilua esimerkiksi kuin helibori.

Tuore sanonta ”Lähtee kuin kurppa Töölönlahdesta” voi olla mukautus vanhasta sanonnasta ”Lähti kuin kuppa Töölöstä”. Kuppa-sana vain on vaihtunut kurpaksi ja Töölö Töölönlahdeksi, koska muisti ei ole enää selittänyt vanhaa muotoa. Kupan kerrotaan lähteneen aikanaan Töölöstä siksi, että sieltä purettiin vanhat venäläiskasarmit, jotka pitivät tuota tautia voimissaan. Tuoreempi selitys sanonnalle on sukupuolitautisairaalan siirto Töölöstä Kumpulaan viime vuosisadan alussa.

Sutkauksista sanonnoiksi

”Se oli sitten tässä, sanoi ritari Ässä.” ”Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.” ”Toimii kuin junan vessa.” ”Tuli yllättäen ja pyytämättä, kuin Annelin paperit.” ”Uudestaan, sanoi teletappi.”

Luetellut sanonnat ovat syntyneet viime vuosikymmenten aikana. Osaa niistä oli luomassa TV, osaa aikakauden tapahtumat. Myös sketsiohjelmien hahmojen kehittämät hokemat leviävät nopeasti innostavat sanontojen syntymistä. Lentävien lausahdusten ja hokemien synnyttämisestä on tullut jopa ihailtu kyky.
Nuorten suussa viihtyvät esimerkiksi kielikuvat: ”Kiinnostaa kuin kilo multaa” tai ”Kiire kuin mummolla bussiin”. Kun kupan lähtö Töölöstä unohtui, tilalle tuli ”Lähti kuin talonmies jäiseltä peltikatolta”, mikä vastaakin paremmin nykytodellisuutta.
Nykyään voi olla ”niin kiero mies, että nukkuukin kulmasohvassa” tai jokin voi olla ”Mukava kuin mopoauton takapenkki”.

Ei kommentteja

Julkaise kommentti