blogi

Lyhyestä suvivirsi kaunis

Kun oma – tai jonkun muun – lapsi pääsee ylioppilaaksi, juhla voi toistua sinulle jo 30. kertaa keväiden mittaan. Sille lakkipäälle se on ensimmäinen, ainoa ja paras. Olisiko paikallaan tehdä juhlasta ikimuistoinen pitämällä ytimekäs ja hauska puhe sen kakkulapion lahjoittamisen lisäksi?

Pari vinkkiä lakiaispuheeseen

– Puheen ylioppilaalle ei tarvitse olla pitkä. Kaksi minuuttiakin on jo hyvä; siihenkin mahtuu alku, keskikohta ja loppu.

– Jos ei mieltäsi suorastaan pakota jokin kertomista vaativa asia, voit muistella vaikka kyseisen lapsen kouluun menoa aikanaan. Tai sitä, miten paljon ensimmäinen nelonen matikankokeista harmitti. Ja sitä, mikä riemu nousi, kun keskiarvo kohosi.

– Vaikka muistuttaisit jostain dramaattisestakin, pidä perussävy iloisena ja myönteisenä.

– Et ole todistamassa omaa syvällisyyttäsi vaan juhlistamassa ylioppilasta puheellasi.

– Etsi juhlakalusta ainakin muutama kehumisen arvoinen piirre tai taito.

– ÄLÄ muistuta maailman kovuudesta ja työpaikkojen vähyydestä juuri tänään! Anna juhlalle tilaa.

– Rohkaise ja etsi tulevaisuudestakin jokin ei niin kovin pelottava asia: luo uskoa tulevaan.

– Ole lyhyt, ytimekäs ja mieluusti hauska.

– Jätä luntti takin taskuun, valmistaudu kunnolla lyhyeenkin puheeseen.

– Jos haluat päättää puheesi maljannostoon, katso, että kaikilla on malja ennen kuin kohotat sen.

 

Viilattu pilkku -blogista löytyy ohjeita ja neuvoja puheenpitoon. Jos asia alkaa kiinnostaa enemmänkin, voit tutustua  kirjaan Loista puhujana – Puhumisen taito, halu ja uskallus

Ei kommentteja

Julkaise kommentti