blogi

Joko piankin vapaudumme peloista – myös esiintymisen suhteen?

Moni ekstroverttikin kokee pelkoa noustessaan yleisön eteen puhumaan. Adrenaliini kuohahtaa vereen ja hapentarve lisääntyy, sydän hakkaa ja yksi hengenveto riittää enää kahteen lauseeseen. Suu kuivuu, kädet hikoavat, ääni värisee ja ilmenee kymmenkunta muutakin oiretta, jotka ovat niin kovin tuttuja kaikille. Moni päättää jopa olla koskaan nousematta estradille välttääkseen jännitysoireita.

Oikeastaan oireiden kohtaaminen on ainoita keinoja niiden saamiseksi hallintaan – elleivät Stanfordin yliopiston tutkijat sitten ole osuneet tutkimuksessaan kultasuoneen.

Saatamme nimittäin pian pystyä kääntämään rohkeuden päälle aivoissamme.

Stanfordin yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun neurobiologian ja oftalmologian apulaisprofessorin Andrew Hubermanin johtamat tutkijat löysivät aivoista ne hermoradat, jotka vastaavat päätöksestä taistella tai paeta vaarassa. Kun jännitys saa sinut luopumaan esiintymisestä, on kyse juuri taistele tai pakene -reaktiosta, jossa valitsit pakenemisen.

Vaikka Stanfordin tutkimus tehtiin vasta hiirillä, tulokset ovat merkityksellisiä myös ihmisille. Itse asiassa tuloksilla on merkittäviä vaikutuksia post-traumaattisen stressihäiriön, riippuvuuden ja fobioiden ymmärtämiseen ja hallintaan. Artikkeli julkaistiin Nature-lehdessä.

Pelon koti aivoissa löytyi

Tutkijat herättivät hiirten pelkoreaktion simuloimalla petolintujen lähestymistä kuvalla ja seurasivat samalla neuronimarkkereilla hiirten neuronien toimintaa. He havaitsivat aktiivisuuden kasvavan hypotalamuksen tietyssä rakenteessa.

He huomasivat, että rakenne vastaanottaa informaatiota monilta aivoalueilta, jotka käsittelevät sisäisiä tiloja, kuten pelkoa, mutta että se puolestaan lähettää tietoja hyvin valikoivasti vain kahdelle pääalueelle: basolateraaliseen amygdalaan ja mediaaliselle etuaivokuorelle.

Amygdala käsittelee pelkoa, aggressiota ja muita tunteita, kun taas mediaalinen etuaivokuori tuottaa tunnevasteita ja on myös mukana myös ahdistuksessa.

Voisiko rohkeuden valita?

Löydettyään nuo hermoradat tutkijat pohtivat, voisiko tiettyjen neuronien valikoiva estäminen aiheuttaa erityisiä taistelu- tai pakoreaktioita.

Selvittääkseen asiaa tiimi stimuloi eri kohteita hiiren hermostossa samalla kun niille näytettiin petolinnun kuvaa. Toinen ärsytyskohde sai hiiret halvautumaan saalistajan eteen, kun taas toinen aiheutti yllättävän reaktion: hiiret tulivatkin aggressiivisiksi ja valmistautuivat puolustamaan itseään.

Huberman kuvaa hiirten jälkimmäistä käyttäytymistä kiistatta rohkeudeksi.

– Saatoit kuulla heidän häntänsä piiskaavan kammion seinää. Se on sama kuin hiiri löisi rintaansa ja sanoisi: ”Okei, taisteluun!”

Hubermanin mukaan havainnot ovat tärkeitä myös ihmisille, sillä aivojemme vMT-rakenne on samanlainen.

Fobioista tai ahdistuksesta kärsivät voivat ehkä piankin hyötyä havainnoista, koska aktiivisuuden vähentäminen tietyissä hermoston osissa voi auttaa heitä voittamaan pelkonsa.

– Tämä avaa oven tulevalle työlle, miten vapauttaa meidät halvaannuttavasta pelosta niin, että pystymme kohtaamaan haasteita tavalla, joka tekee elämästämme parempaa, Huberman sanoo.

Tuloksia odotellessa

Jos Stanfordin tutkijoiden tulokset johtavat aikanaan esimerkiksi lääkeaineisiin, joilla pelkoja voidaan vähentää, on kyseessä tavallaan huume. Sen tuotekehitykseen, testaamiseen ja valmistuslupien saamiseen menee vuosia aikaa. Sillä aikaa kannattaa kääntyä vastatuuleen kohtaamaan pelkojaan. Siedättäminen auttaa aina, mutta jos pelko on suorastaan halvaannuttava, voi aloittaa yksityisistä jännityksen käsittelysessioista.

Jos haluat käsitellä jännityksesi siedettävälle tasolle lääkkeettömästi ja rohkaistua jo nyt, ota yhteyttä: oili.valkila@willetway.fi

 

Ei kommentteja

Julkaise kommentti