Vuorovaikutus

Hyvä, paha energisoiva kiroilu

Odotin bussia paukkupakkasessa Tikkurilassa. Vieressä seisoi virkamiehen näköinen mies ulsterissa odottaen samaa bussia, jota ei kuulunut. Lopulta bussin oletettu lähtöaika häipyi monitorista, ja tilalle ilmestyi seuraavan vuoron aika. Bussimme oli siis jäätynyt johonkin. Mies katsoi minua ja tuumasi rauhallisesti: ”Vittu”. Ymmärsimme toisimme enemmittä sanoitta. Opin kiroilun...

Vinkit työpaikkahaastattelun sanattomaan viestintään

Työpaikkahaastatteluun pääsy on nykyään lähes yhtä iso juttu kuin itse työpaikan saaminen.Se alkaa taas olla ajanohtainen erityisesti kesätyötä etsiville. Hyvä valmistautuminen rauhoittaa Haastattelu on jatko siitä, mihin pääsit hakemuksellasi, joten siinä pitäisi saada vietyä asioita pidemmälle ja syvennettyä sitä hyvää kuvaa, jonka hakemus on antanut. On tärkeää...

Sanasi muokkaavat työyhteisöäsi

Sanotaan, ettei haukku haavaa tee. Todellisuudessa haukku tekee jopa avomurtuman; se voi murtaa mielen. Sanoilla aiheutetut viillot ovat vähintään yhtä syviä kuin fyysiset. Kuinka usein töksäyttelemmekään toisillemme mitä sattuu ajattelematta sanojemme valtavaa vaikutusta. Erityisen tärkeitä sanat ovat työyhteisössä, jossa kaikkien pitäisi jaksaa antaa parastaan. Työyhteisön vuorovaikutus on...

Älä intä – Väittele

Onpa hienoa, kun meillä Suomessa pitkästä aikaa tuodaan esiin jotain muuta kuin iänikuista konsensusta: Nyt päivänvaloon pääsevät kirjavimmatkin näkemykset pakolaisongelmasta, sen syistä ja seurauksista sekä maan taloustilanteesta ja siitä, keitä kurittamalla se pitäisi ratkoa. Kaikki herkulliset väittelynalut näkyvät kuitenkin päättävän lyhyen lentonsa juupas-eipäs-äitis-on-inttämiseen. Eihän meillä toki...

Palaverissäpäin – Riviosallistujalla on viinerin lisäksi vastuuta

Palaverisarja osa 4/4 Miten valmistaudut, kun olet menossa viikkopalaveriin, myyntitiimin kuukausikokoontumiseen, projektin tilannepalaveriin tai muuhun työelämääsi kuuluvaan kokoontumiseen? Yleisin vastaus tähän kuuluu ”Miten niin valmistaudun?!” Työpaikan palaverien riviosallistuja katsoo yleensä valmistautumiseksi sen, että tulee paikalle ja viipyy paikalla kunnes viinerit on syöty, ja vetäjä päättää tilaisuuden. Yleensä ihminen innostuu...

Palaverissäpäin – Huonolla valmistelulla pilaat kerralla paljon

Palaverisarjan osa 2/4. Työyhteisöissä palaverien yleisimpiä virheitä ovat: Etukäteistiedon ja -materiaalin puute, aloitusajankohdan lipsuminen, keskustelun rönsyily, kiistely, ei uskalleta ottaa esille itselle epäselviä asioita ”kasvojen” menettämisen pelossa, pikkuasioihin juuttuminen, etsitään syyllisiä eikä ratkaisuja, ”väärän” henkilön esitystä ei voi tukea, päätösten jääminen avoimiksi, tehtäville ei osoiteta resursseja...

Palaverissäpäin – Vetäjä ohjaa ryhmänsä tavoitteeseen

Palaverisarjan osa 3/4   Miten vetäjän kannattaa toimia, riippuu palaverin tavoitteesta. Hullujen, luovien ideoiden etsintä yhdessä vaatii erilaista vuorovaikutusta kuin projektin seurantapalaveri.   Kokoontuminen on täyttänyt tehtävänsä, kun sen tavoite on saavutettu. Tärkeää on myös se, missä tunnelmissa palaverista lähdetään.  Tehokas asioiden käsittely ja viihtyisä ilmapiiri eivät suinkaan sulje...

Palaverissäpäin – Eroon pakkopalavereista

Palaverisarjan osa 1/4.     Monessa työpaikassa tuntuu, että juostaan palaverista toiseen, eikä ”oikeita töitä” ehditä enää tehdä lainkaan. Erilaiset tavat ihmisten kokoamiseksi yhteen pyrkivät siihen, että ihmisjoukko olisi yhdessä jotenkin enemmän kuin vain osiensa summa. Että joukossa viisaus tiivistyisi tai kertautuisi. Useissa tapauksissa kuitenkin tiivistyykin jokin aivan muu...

Mistä avoin vihapuhe tuli?

Mistä vaisuun, mutta reiluun suomalaiskulttuuriin tuli avoin vihan viestiminen? Erityisesti pelottavasta ilmiöstä kertovat kevään eduskuntavaaliehdokkaat. Ehdokas, joka seisoo räntäsateessa soppaa tarjoamassa voi olla ”tyhmä”, hän voi olla ”ahne oman edun tavoittelija” tai ihan mitä vain negatiivista. Hän on kuitenkin pyrkimässä paikkaan, jossa tehtävänä on hoitaa yhteisiä...

Puhu lapsesi onnelliseksi

Nykykäsityksen mukaan noin puolet onnellisuudesta juontuu perimästä ja kymmenen prosenttia taas ulkoisista olosuhteista. Jopa 40 prosenttia ­onnellisuudesta riippuu siis itsestämme ja asenteistamme, vaikka elämäntilanne olisi syvältä. Jos olet onnistunut saamaan niin hienot geenit, että osaat löytää elämästä myös myönteiset ja rohkaisevat puolet, voit auttaa toistakin onnellisemmaksi,...